Sukulaisuuden mysteeri

< Takaisin

 

SUKULAISUUDEN MYSTEERI

            

Kuinka läheisiä olivat Alfred Kordelin ja Viktor Emil Lumme?       

 

Erilaiset hennot viitteet antavat ymmärtää, että Alfred Kordelin ja Viktor Emil Lumme olisivat voineet olla jonkin verran läheisiäkin, koska kumpikin oli saman perheen jäseniä olematta täydellisiä verisukulaisia. Mutta mitään ehdotonta varmuutta tästä kysymyksestä ei ole tutkimuksissakaan tullut.

 

Alfred Kordelinia on paljonkin käsitelty kirjallisuudessa ja hänestä on muutenkin julkista aineistoa enemmän kuin aivan tavallisista ihmisistä. Hän oli aikanaan yksi Suomen rikkaimmista miehistä ja Kordelin murhattiin näyttävästi maantiellä Mommilassa syksyllä vuonna 1917.

 

Kordelin on jäänyt kuolemansakin jälkeen vaikuttamaan varsinkin suomalaiseen tiede- ja taide-elämään, kun melkein koko hänen omaisuudestaan perustettiin hänen nimeään kantava Kordelinin rahasto, joka vuosittain jakaa mittavia apurahoja.

 

Kordelinia koskevassa kirjallisuudessa näyttävimmän ja tarkimman työn on tehnyt professori Aimo Halila. Kirjan nimi on ”ALFRED KORDELIN” ja kustantaja on WSOY ja painovuosi oli 1974.

 

Juuri tämän kirjan sivulla 173 on – alaviitteiden joukossa sukuselvitys, jossa mainitaan, että Katariina Nordling oli raumalaisen merimies Fredrik Vilhelm Kordelinin neljäs vaimo. Tässä selvityksessä todetaan, että Viktor Emil, syntynyt 1874, oli Katariinan avioton lapsi.

 

Fredrik Vilhelmin ja Katariinan avioliitosta syntyi kaikkiaan kolme yhteistäkin lasta, josta kaksi näyttää menehtyneen aivan nuorina ja viimeisin suunnilleen kätkyeeseen.

 

Näistä Fredrik Vilhelmin ja Katariinan yhteisistä lapsista pisimpään eli Irene Vilhelmiina (Mimmi) Kordelin, syntynyt vuonna 1882, myöhemmin avioliitossaan hänen sukunimensä oli Alho. Irene oli avioitunut Mommilan kansakoulunopettajan kanssa. Kordelin näyttää käyttäneen tätä sukulaistaan eräänlaisena avustavana sihteerinä.

 

Lainopillisena avustajanaan Kordelin taas käytti myöhemmin tasavallan presidentiksi valittua Risto Rytiä, joka muuten Gerda-puolisoineen pelastui Mommilan verityöstä piiloutumalla läheiseen ojaan.  Rytit olivat samalla matkalla mukana.

 

Merimies Fredrik Vilhelm oli siis Alfred Kordelinin isä ja Alfred oli syntynyt vuonna 1868. Äiti oli Amalia os. Lindelöf. Viktor Emil, jonka äiti taas oli Katariina Nordling, oli kuusi vuotta Alfredia nuorempi ja syntynyt vuonna 1874.

 

Alfred Kordelinilta on jäänyt useampia testamenttiversioita, joista siis viimeisin on tietysti pätevä, mutta sukulaisuuksien selvittelyn kannalta muutkin ovat mielenkiintoisia. Kordelinin testamenteissa ei ole erikseen mainintaa Viktor Emilistä.

 

Suvussa – siis Lumpeiden haarassa – on ollut vankka perimätieto, että Alfred Kordelin olisi maksanut Viktor Emilin opinnot Rauman seminaarissa. Seminaari kesti neljä vuotta ja rahaa ainakaan isän kodin puolelta ei kovin voinut toivoa. Fredrik Vilhelm oli töissä merillä – milloin oli ja taisipa hän olla aika taipuvainen ns. ”lasitöihin”.

 

Viktor Emilin vierailu merimiesammatissa jungmannina ei liioin voinut olla kovinkaan tuottoisa. Hän karkasi laivasta ja seikkailevana pakolaisena vaelsi silloin Euroopan läpi kohti kotia ja Raumaa ilmeisesti erilaisia tilapäistöitä tehden. Vahvalle nuorelle ja terveelle miehelle kyllä ilmaantui aputöitä aina jostakin. Maailma ei ollut silloin vielä niin koneellistunut kuin nykyään. Rakennus- ja maataloustyötä oli varmaan ainakin kesäaikaan kulkijallekin tarjolla. Eikä monikaan isäntä ollut niin kiinnostunut siitä, että työmieheksi tuli karannut merimies Suomesta, tai oikeastaan Venäjältä. Sisämaassa Saksan keisarikunnassa ei varmaan tällaisesta rikkeestä edes oltu kovinkaan kiinnostuneita.

 

Opettajan ammatti oli tietysti Viktor Emilille hyvä valinta. Kansakoululaitosta pantiin juuri silloin innokkaasti pystyyn kaikkialle Suomeen ja kansakoulun opettajan paikkoja oli todennäköisesti runsaasti tarjolla. Eikä palkkakaan ollut aivan huono. Opettajan palkalla varmaan pystyi maksamaan opintovelkojakin, jos niitä nyt oli, kun otaksumme, että rikas velipuoli eli Alfred oli kenties antanut opintoihin rahat. 

 

Viktor Emilillä oli varmaan jonkinlaisia yhteyksiä jatkuvasti Raumalle ja sikäläisiin kulttuuripiireihinkin. Kerrotaan, että Hj. Nortamo on kirjoittanut romaanin ”HELMIKORISTEINEN KIRJANMERKKI”, joka kertoisi juuri Viktor Emilistä.

 

Alfred Kordelinista laadittiin elämänkerta melko pian hänen kuolemansa jälkeen. Sen kirjoitti Fred. J. Lindström, ja WSOY julkaisi sen vuonna 1923. Helmi Krohn oli kirjoittanut siihen Kordelinin varhaisvuosien kuvauksen.

 

Tuon kirjan sivulla 14 Helmi Krohn kuvailee merimies Kordelinin perheen sisäisiä suhteita. ”Kun isä vielä neljännen kerran vuonna 1877 hankki uuden vaimon, alkoivat lapset äitipuolen pelosta pyrkiä pois kotoa”,  Krohn kirjoittaa. Alfred eli Afu lähti kymmenen vanhana sokean kauppiaan Sokki-Palmrothin taluttajaksi ja samalla oppimaan kauppiaan ammattia. Isoisämme Viktor Emil oli silloin siis noin neljän vuoden ikäinen.

 

Helmi Krohn antaa Katariina Nordlingille äitipuolena olosta kuitenkin hyvän todistuksen. ”Uusi äitipuoli, Katariina Nordling, oli (tosin) toisenlainen kuin ensimmäinen (Maria Eklöf), hän oli lapsirakas ja piti hyvänä lapsipuolensa sittenkin, kun hän sai omia lapsia,” kirjoittaa Helmi Krohn Katariinaa ylistäen.  

 

Alfred Kordelin on ollut Suomessa merkkihenkilö, josta on aina silloin tällöin julkaistu kirjallisuutta. Kordelinin murha järkytti suomalaisia ja viime vuosisadan alun ”julkimojournalistiikan” mukaan Alfred Kordelinin murhasta julkaistiin lehtikirjoitusten lisäksi myös tapausta monipuolisesti selvittävä kirja MOMMILA. Sen kirjoitti entinen kruununvouti Matti Hurme, kustantajana oli WSOY ja painovuosi oli 1937. Hurme oli ottanut melkein elämäntehtäväkseen Kordelinin murhan selvittämisen.

 

Nykyinen Kultaranta on myös huomattava ja kaikkien suomalaisten tuntema rakennus, koska se on tasavallan presidentin kesäasunto. Alfred Kordelin rakennutti sen alun perin omaksi kesäpaikakseen, mutta hän ei sitä juuri ehtinyt käyttää. Talo oli valmistunut vuonna 1916. Kordelin oli testamentannut talon ympäristöineen Turun yliopistolle, joka myi sen sitten vuonna 1923 valtiolle, kun tasavallan presidentille tarvittiin kesäasuntoa. Presidentti K. J. Ståhlberg oli jo muutamana kesänä ennen ostoa ehtinyt käyttää taloa lomanviettoon. Kultarannan arkkitehtina oli Lars Sonck, jonka muita tunnettuja töitä ovat Tampereen tuomiokirkko, Turun Mikaelin kirkko ja Kallion kirkko Helsingissä, kaikissa Sonckille tyypillinen graniittiverhoilu ulkoseinissä.  Kultarannasta on julkaistu kokoomateos ”KOHTI KULTARANTAA”, kustantaja SKS ja painovuosi 2000.

 

 

KIINNOSTAVAA TOISTAISEKSI TARKISTAMATONTA AINEISTOA

 

Kordelinista kertovan vanhemmiltani perimäni Aimo Halilan kirjan välissä on ollut – ilmeisesti äitini Hilja Eliinan sinne pistämä päiväämätön leike Helsingin Sanomista. Siinä on valokuva Hjalmar ja Mimmi (Irene Vilhelmiina) Nordlingista. Se on julkaistu Helsingin Sanomissa, Marja Niiniluodon jutussa, lehden kulttuuriosastolla, Ihmisiä, vuosia, elämää -otsikolla, vuosiluku on valitettavasti tuntematon, ilmeisesti päiväys on jossakin vuosien 1970 – 1980 välillä.

 

PENTTI I. LUMME